Hullaannu elämästä ja ajattele sitä, mitä haluat

Kuva: Timo Turkka

Syysflunssasta huolimatta olo on elämästä hullaantunut! Niin paljon on kaikkea, mitä haluisin tehdä ja kokea, ja niin paljon on asioita tekemättä ja kokematta. On sellainen olo, etten halua hukata sekuntiakaan aikaa, mutta se ei tarkoita sitä, että alan suorittaa, vaan pyrin tekemään enemmän asioita, jotka kutsuvat ja vähemmän asioita, jotka eivät kutsu. Kuten aiemminkin olen sanonut, kaikkea ei voi tehdä kerralla. Kun uusia ovia avautuu, on jotain vanhoja myös suljettava.

Ihminen on sellainen, että helposti toistamme samaa vanhaa päivästä toiseen. Samat ajatuskelat pyörivät mielissämme kaiken aikaa. Sanotaan, että ihminen ajattelee 60 000 ajatusta vuorokaudessa. Sanotaan myös, että noin 90 prosenttia niistä on samoja kuin edellisinä päivinä. 90 prosenttia! Toki koko ajan ei voi keksiä pyörää uudestaan, mutta kun vähän keskittyy ajattelemaan, mitä ajattelee, voi alkaa huomata, että sitä turhaan pyörittelee päässään eilisen ja huomisen huolia tai ikivanhoja, eräpäivänsä nähneitä tapahtumia. Tai vaihtoehtoisesti jotain ihan tyhjänpäiväisiä asioita, kuten jonkun toisen epämieluisia sanoja. Koska mitä väliä?

Väitetään myös, että mitä enemmän ajattelee itsensä olevan jonkinlainen, sekin toteutuu. Olen huono, riittämätön, liian vanha muuttamaan asioita, ikuinen luuseri -läpät saattavat hyvinkin ruokkia itseään. Se, mitä mielessään hiljaa toitottaa, voi muuttua tavalliseksi ja omaksi totuudeksi, joka on oikeasti kaikkea muuta kuin totta laisinkaan. En usko, että sellainen auttaa meitä pysymään kovin positiivisina tai menemään sinne, minne haluamme mennä.

Mitä haluat, minne tähtäät?

Uskon, että tärkeää onkin visualisoida mielessään, mitä haluaa ja minne on tähtäämässä. Urheilijatkin käyttävät paljon mielikuvaharjoittelua arjessaan. Kun menee ajassa vaikka 50 vuotta tai vain 20 vuotta taaksepäin, oli elämä hyvin erilaista. Mielikuvitusta ja luovuutta on käytetty valtavasti, jotta olemme tänään siellä missä olemme. Siksi kannattaisi yhä uskoa mielikuvituksen ja luovuuden voimaan ja muistaa, että jokaisessa meissä on taitoa ja lahjoja luoda myös jotain uutta. On aika uskomatonta, mutta kaikki tämä, mitä nykymaailma meille parhaillaan tarjoaa, oli sekin kerran vain jonkun unelmaa ja kuvitelmaa!

Miksi ne maailman ihmeet, ihanat unelmat, haaveet ja tavoitteet eivät sitten aina toteudu? Uskon, että se johtuu siitä, että me ja mielemme kuin vahingossa keskittyvät siihen, mitä me emme halua. Sen sijaan kannattaisi toimia niin, että käytämme kaiken energian, ajatukset, mielikuvituksen ja tahdonvoiman siihen, mitä me haluamme.

Kuva: Timo Turkka

Se, mitä pelkäsin, sen mokasin

Itsekin jatkan vielä harjoittelua. Olin hiljattain tilanteessa, joka sisälsi monta eri vaihetta. Osan niistä olin visualisoinut mielessäni hyvinkin tarkkaan. Iltaisin, ennen nukkumaanmenoa olin tehnyt mielikuvaharjoituksia ja olin kuvitellut itseni tekemässä niitä asioita ja jättänyt ne sitten muhimaan mieleeni unien ajaksi. Kyseisenä päivänä moni asia sujuikin mallikkaasti, paitsi se, mitä olin pelännyt etukäteen. Se meni pieleen, ja siihen loppui matkani siltä kerralta. Mutta ei hätää, niin kutsutut epäonnistumiset ovat vain mahdollisuuksia oppia uutta. Niin kävi tälläkin kerralla. Päivän masistelun jälkeen näin kirkkaasti sen, mistä epäonnistuminen johtui ja mitä minun pitää tehdä ensi kerralla, jotta saavutan myös kyseisessä hommassa onnistuneen lopputuloksen. Onneksi olen nähnyt itseni myös sen lopullisen tavoitteen läpäisseenä aina tilannetta, vaatetusta ja kampausta (!!) myöten. Pidän myös sen hetken kirkkaana mielessäni ja jatkan siihen uskomista.

Ei siis keskitytä siihen, mitä pelkäämme tai mitä emme halua, vaan keskitytään elämästä hullaantumiseen ja kaikkeen siihen, mitä arkeemme haluamme.

Mahtavaa päivää!

Jenny

INSTAGRAMISSA: jenny_vastaiskuankeudelle

FACEBOOKISSA: vastaiskuankeudellefi