4 päivää Tukholman maratoniin + paikka-arvonta Sandis Trail -polkujuoksukisaan

Työmatkajuoksu on ihan parasta. Tänään juoksin taas 5 kilsaa himaan tiukan päivän jälkeen.

4 päivää Tukholman maratoniin ja jännitys on alkanut laantua ja muuttua varmaksi oloksi. Osittain tähän muutokseen fiiliksissä vaikutti viime viikonlopun Nuts Karhunkierros -kisat, joita seurasin aktiivisesti netissä ja somessa. Oli hauska katsoa, kun IRL- ja sometuttujen pallukat etenivät pitkin karttoja. Aloin miettiä, että jos tyypit selviävät 35-160 kilsaa paljon haastavammassa maastossa, niin kyllä meikäläinen kipittää 42 ja risat tasaisella asvaltilla. Tämän postauksen lopussa paikka-arvonta Sandis Trail -polkujuoksukisaan.

Sitä paitsi olen juossut nyt paljon enemmän kuin viime vuonna, kun juoksin Tukholmassa ensimmäisen maratonini ikinä. Vieläkin jaksan ihmetellä, miten vähällä juoksulla ja jumppaohjaajakunnolla selvitin tieni maaliin, joskin aikaa meni 5 tuntia ja 9 minuuttia. Jos kaikki menee nappiin, minulla on mahdollisuus parantaa maratonennätyksestäni jopa tunnin. Mutta en lähde revittelemään Tukholmassa jos siltä ei tunnu, sillä tämän kauden päätavoitteenihan on Trondheimin maraton 2.9.

Työmatkajuoksu on ihan parasta. Tänään juoksin taas 5 kilsaa himaan tiukan päivän jälkeen.

Juoksuasu valittu

Tuli lauantaiksi helle tai ei, tämä siis on kolmas maratonini ja tiedän siis jo vähän, mitä tuleman pitää. Olen jo hyvissä ajoin valinnut hiuspannan, shortsit, topin, alustopin, alushousut, sukat ja juoksukengät tulevalle matkalle. Aion ottaa mukaan myös Salomonin juoksuliivini, koska siihen saan kätevästi kaikki juoksun aikana tarvitsemani tavarat. Olen huono syömään geelejä, mutta ostinpa taas niitäkin muutaman, saatan kokeilla. Viime vuonna selvisin juoksusta ilman mitään vatsavaivoja ja oletan, että urheilujuomavalmistaja on sama kuin edellisvuonna. Viime vuonnahan olin ensimmäisen kympin jälkeen jo niin nälkäinen, että vatsa mourusi ja systemaattisesti aloin syödä ihan kaikkea, mikä oli tarjolla. Toivotaan, että tällä kertaa kisapäivän ruokailut osuvat paremmin nappiin. Niin eikä aurinkosuojavoidetta voi unohtaa!

Juoksuliiviini pakkaan:

  • pari geeliä. Saatan syödä ne, voi olla, että en syö.
  • imaistavat smoothiet. Ne taitavat olla vauvanruokaa, mutta menevät alas juostessa ja niitä olen nauttinut pitkiksillä geelien sijaan.
  • vettä kahteen pehmeään 4,5 desin pulloon, joista toiseen laitan valmiiksi jo suolaa.
  • vessapaperia. Tämä on tärkeä! Lähes joka kisassa vessapaperin kanssa on ollut vähän niin ja näin. Erityisesti jos pakki menee sekaisin eikä bajamajassa ole paperia, on tilanne suoraan sanottuna aika hankala. Siksi minulla on AINA kisoissa omat vessapaperit mukana.
  • kännykän ja kuulokkeet. Olen luvannut itselleni, että puolikkaan jälkeen saan palkita itseni musiikilla tarvittaessa. Siihen asti mennään ilman. Viime vuonna tein itselleni soittolistan Tukholmaa varten, niin aion tehdä tänäkin vuonna.
  • pankkikortin ja muutaman euron. Ihan vain sitä varten, että sattuisi jotain ja tarvitsisi ottaa vaikka taksi hotellille. Tai että hotellille kävellessä tulisi mielitekoja, kuten hirveä jäätelönhimo.
  • Viimeksi juoksin ilman kelloa, mutta tällä kertaa ajattelin pitää urheilukellon ranteessa, niin seurailen hieman kilsavauhteja.

Pitkähihaisia vaatteita tuskin tarvitaan, jos hellettä on luvassa, miltä nyt vaikuttaa.

Juoksu se on lyhytkin juoksu. Tukholmaan lähtevät Adidaksen shortsit, New Balancen tossut ja kello.

Nyt teen asiat toisin kuin viime vuonna

Viime vuonnahan lähdimme hakemaan matkalaukkujemme kanssa numerolappuja. Siinä vaiheessa hermo oli aika kireällä ja nälkä vaivasi, kun vihdoin söimme expossa pastasalaattia. Tänä vuonna lennämme tismalleen samalla koneella, mutta viemme ensin kamat hotelliin ja sitten lähdemme hakemaan numerolappuja. Ilostuttaa, että saimme kuin saimmekin huoneen At Six -hotellista. Aion pitää myös huolen siitä, että vettä ja ruokaa on koko ajan saatavilla. Viime vuonna kävelimme maratonia edeltävänä päivänä kunnon turistien lailla Tukholmassa vahingossa reilu 20 kilometriä. Tänä vuonna meidät on kutsuttu Tukholmassa asuville sukulaisillemme syömään pastaa puoli seiskalta, miten huomaavaista! Aion ottaa mahdollisimman iisisti ja viimeistään 21.30 haluan jo olla sängyssä vaakatasossa.

Aamupalalle varmaan suuntaamme yhtä aikaisin kuin viime vuonna, eli puoli kahdeksalta. Viime vuonna tein senkin virheen, etten syönyt aamupalan jälkeen enää mitään. Ilmankos oli kiljuva nälkä noin tunnin juoksun jälkeen. Eli aamupalan jälkeen ainakin banaani tai pari tai ihan mitä vain, mikä tuntuu hyvältä idealta.

Viime vuonna roikuin osan matkasta viiden tunnin jänisten kanssa, ja tarkoitus on tälläkin kerralla lähteä juoksemaan jänisseurassa. Arvon vielä, otanko kohteeksi 4:15 vai 4:30 pupujussit.

Viime vuonna olin juossut vain kerran 25 kilometrin mittaisen lenkin ja muutamia puolikkaita, huhhuh sentään. Nyt olen juossut 2 kertaa suhteellisen lähellä maraa kolmenkympin lenkit ja muutenkin kuluneen vuoden aikana 20-25 kilsaa on ollut peruspitkikseni. En siis usko, että varsinaisia yllätyksiä on tulossa, mutta voi olla, että toistan itseäni ja maran jälkeen jälleen totean, että olisi pitänyt juosta vielä enemmän pitkiä lenkkejä ja ylipäänsä juosta enemmän.

Viimeiset pari viikkoa on mennyt juoksun suhteen semivähillä juoksuilla, enkä vain töiltäni ja muulta arjelta ole ehtinyt pitkikselle. Tänään juoksin töistä kotiin ja se muuten on ihan parasta stressinpoistoa. Matkaa tulee 5 kilometriä suorinta reittiä ja se on parempi kuin ei mitään. Tiistaina ja keskiviikkona juoksen vielä pikkulenkkejä ja sitten rauhoitan kahdeksi päiväksi, jotta lauantaina on sitten ihan into piukeana, kun startti klo 12 kajahtaa.

Onko muita Tukholmaan tulijoita? Olisi hauska kuulla treeneistä, miten ne ovat sujuneet!

Ja vielä lopuksi arvonta!

Talvellahan pääsin testaamaan Sarvan Xero-nastakenkiä, jotka nostivat juoksuni ihan uudelle tasolle. Yhteistyömme Sarvan kanssa jatkuu ja nyt kevään mittaan olen juoksennellut poluilla myös Sarvan Amaksilla. Itsehän olen polkujuoksussa aika aloittelija, jos lapsuuden juoksuja ei oteta huomioon. Ensimmäinen polkukisani tuleekin olemaan 9.6. Sandis Trail, joka juostaan Santahaminan suljetulla sotilassaarella, matkavaihtoehtoina 9 ja 18 kilometriä. Vielä ainakin haaveilen tuosta 18 kilometristä, mutta voi olla, että maratonin jälkeen 9 kilometriä onkin sopivampi. Toisaalta ensimmäinen pitkä, maastossa ja hiekkateillä juostava kisani SMIR2018 lähestyy, joten tuo 18 kilometriä olisi hyvää harjoitusta.
Nyt yhdessä Sarvan kanssa arvon yhden (1) osallistumisen Sandis Trailiin. Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postaukseen, missä juokset mieluiten ja miksi. Arvontaan voit osallistua keskiviikkoon 30.5. klo 24 mennessä. Voittajalle ilmoitan henkilökohtaisesti ja kerron nimimerkin myös täällä blogissa. 

Huh! Nyt ei muuta kuin mieli kirkkaana kohti Tukholmaa. Tsemppiä meille kaikille!

Mahtavaa viikkoa sulle,

Jenny

*INSTASSA*