Kun on hyvä näin

Tyytyväisyys omaan elämään ja se, että haluaa omaa arkeaan, on parasta.

Kun on hyvä näin, ei tarkoita sitä, ettei ihmisellä olisi unelmia, toiveita tai asioita, joita hän haluaa arjessaan toteuttaa. Kun on hyvä näin -ajatus tarkoittaa enemmänkin sitä, että on oppinut hyväksymään elämää sellaisena kuin se vastaan tulee, on tyytyväinen arkeensa, mutta ottaa itse vastuuta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Tekee asioita, jotta on hyvä olla ja tekee asioita, jotta on vielä parempi olla, mutta silti on hyvä näinkin.

En tiedä, olisinko tässä pisteessä näin tyytyväisenä, jos en olisi käynyt läpi elämässäni niitä asioita, joita aikanaan jouduin käymään läpi. Voi toki olla, että valot olisivat syttyneet, yhtä hyvin voi olla, että lamppu olisi himmeä.

Tyytyväisyys omaan elämään ja se, että haluaa omaa arkeaan, on parasta.

Kun on hyvä näin tarkoittaa mielestäni myös sitä, että ainakin jonkin verran osaa olla tässä hetkessä. Se tarkoittaa sitä, että on oppinut haluamaan juuri sitä omaa elämää, ei kenenkään toisen. Se kertoo siitä, että tietää, että kulman takana voi odottaa vaikka mitä, ja se on ihan jees, mutta ihan jees on näinkin. Ei ole pakottavaa tarvetta millekään lisää. Vaikka elämä on sen kyseisen elämän pituuden mittainen matka ja ihminen on aina vähän keskeneräinen eikä aina ymmärrä kaiken sen pienen arvoa, voi oppia olemaan tyytyväinen ja ajatella, että näin on hyvä.

Jos kun on hyvä näin -asennetta ei vielä osaa, sen voi oppia. Jos joskus toivoin, että muutos itsessäni, ajatuksissani, asioiden kokemisessa ja omissa toimintatavoissa tapahtuisi nopeasti, niin nyt voin kertoa, että ei tapahtunut. Mutta se tapahtuu niin vaivihkaa, ettei sitä oikeastaan itse edes noteeraa. Yhtäkkiä vain huomaa, että asiat ovat toisin. On muuttunut. Koko elämä on muuttunut. Muutkin ihmiset ovat muuttuneet siinä samalla, kun itse on muuttunut.

Sitä huomaa, ettei anna ainakaan pienten asioiden, kuten hitaasti paranevan influenssan, lattialle hajonneen suodatinpussin, auton hajonneen pakoputken tai kassajonossa etuilleen tyypin vavisuttaa omaa hyvää fiilistä. Sitä oppii suhtautumaan asioihin enemmänkin vain asioina, jotka nyt ovat ja tapahtuvat ja koko ajan tietää, että kaikki menee jossain vaiheessa ohi ja jotain muuta tulee tilalle. Niin hyvä kuin huonokin. Ei enää tarvitse tarttua jokaiseen pikkuasiaan negatiivisella otteella ja kuluttaa siihen energiaa, jonka voi suunnata paljon parempaan tarkoitukseen, kuten vaikka oman elämän arvostamiseen tai sen kehittämiseen sellaiseksi kuin sen haluaa olevan.

Hermoja ei menetä kovin helposti, jos ollenkaan. Sitä on valinnut uuden kevyemmän asenteen, joka kantaa jatkuvasti hedelmää. Suurempia suruja kohdatessa alkaa oppia kääntymään oman voimansa puoleen eikä silloinkaan enää muserru tai lamaannu täysin.

Sitä tietää, että kaikki menee ohi eikä mikään kestä ikuisesti.

Myös tuo loppumaton talvi tulee menemään ohi! Usko minua!

Jenny

Lue myös:

Näin minusta tuli talvijuoksija

Hyvään arkeen kuuluvat sanat kiitos ja hei