I love loma

Piksu ja uusi ystävätär Piilo-kirpparilla.

Viisi lomapäivää takana enkä ole ehtinyt tehdä puoliakaan, mistä ajattelin selviytyä tällä viikolla. Minun piti pestä ikkunat, siivota jääkaappi, parveke ja pyyhkiä lattialistat ja nähdä kaikki ystäväni, joita en ole nähnyt aikaan. Mutta ei. Paras asia on, että huomasin ajattelevani, että mitä sitten!

Sen sijaan olen tehnyt pitkiä kävelylenkkejä, ajanut 500 kilometriä tavatakseni tärkeitä sukulaisia, viettänyt aikaa perheeni kanssa, istunut puistossa meren rannalla Piksua nukuttamassa ja kirjaa lukemassa. Olen myös siivonnut vaatekaapit, vaihtanut huonetta esikoisen kanssa (kauhea urakka, mutta hyvä tuli), käynyt Piilo-kirpparilla, vienyt Piksun tapaamaan kahta ystävätärtään, Peppiä, 10 kk, ja Ulpua, 8 kk.

Piksu ja uusi ystävätär Piilo-kirpparilla.

Olen kyydinnyt ystäväni Ikeaan, käynyt juoksemassa ja sisäpyöräilemässä. Ja voi että, olen nauttinut joka hetkestä. Hektisen työrupeaman jälkeen on aika siisti fiilis unohtaa kello, sulkea kalenteri pariksi viikoksi ja olla vapaa aikatauluista. Toki olisi hienoa esimerkiksi nähdä minulle tärkeitä ihmisiä enemmän, mutta tietoisesti olen valinnut hienoisen itsekkyyden. On aika muhevaa herätä aamulla, venytellä hieman ja sitten vasta miettiä, että mitäs tänään tehtäisiin.

Onkos Ikeaan lähtijöitä? Takapenkki on täynnä! Onneksi "vain" kaksi heistä oli omiani, hihih.

Zen Habits -blogissa oli oiva kirjoitus siitä, miten sen sijaan, että haikailee aina tekevänsä jotain muuta kuin mitä juuri nyt tekee, alkaakin ajatella, että se mitä teen juuri nyt, on aivan kreisijeejeemahtavaa! Blogia kirjoittava Leo toteaa vielä postauksensa lopuksi, että Elämä on ihan penaalista, jos aina toivoo tekevänsä jotain muuta. Sen sijaan elämä on tosi siistiä, jos ymmärtää tekevänsä joka hetkellä maailman parasta asiaa, mitä se sitten olikaan. Siinä pieni positiivisuusharjoitus meille kaikille.

Itse aion soveltaa sitä heti aamulla, kun on minun tiskausvuoroni.