Kätevä emäntä

Tässäpä nyljen iloisena hirveltä taljaa, liekö sahdintäyteiset peijaiset mielessäni.

Maajussille morsian -ohjelman maajussit esiteltiin televisiossa viime perjantaina. Yksi lempiohjelmistani kautta aikojen palaa ruutuihin syksyn alussa. Olen katsonut jokaisen tuotantokauden ja niin aion katsoa nyt tämän uusimmankin.

Ja jos en olisi purjehtinut jo onnellisesti avioliiton satamaan, kirjoittaisin parhaillani kynä sauhuten kirjettä suomenruotsalaiselle harrikkamaajussille Liljendaliin, joka lupasi, että vaimoehdokas saa tuoda omat verhot mukaan. Suosittelin leppoista setää ystävälleni, mutta tämä totesi miehen olevan liian vanha. Okei, no ehkä vähän vanha, mutta nuorekas.

Itse vietin kesät lapsuudessani maajussina Mäntyharjulla. Siis silloin, kun niityt vielä olivat vehreämpiä ja laitumet olivat täynnä ruohoa märehtiviä, leppoisasti hännällään kärpäsiä hätisteleviä lehmiä.

Tänään vein kellariimme talvitakit ja löysin samalla pari valokuvaa. Niissä on nostalgiaa, ja lähes kuulin korvissani lehmien ammuvan.

Kyllä minusta joku kätevän emännän olisi saanut, jos en olisi jäänyt kaupunkilaiseksi!

Tässäpä nyljen iloisena hirveltä taljaa, liekö sahdintäyteiset peijaiset mielessäni.
Kyllä ilme kruunaa kaiken. Mansikin lypsäminen 12-vuotiaana ei ollut helppo homma.